Lypsikit Livenä 24.-25.08.2016

TÄLLÄ KERTAA RETKI JOUDUTTIIN PERUMAAN VÄHÄISEN OSALLISTUJAMÄÄRÄN VUOKSI.

Etelä-Savon Karjakerho järjestää matkan Lypsikit Livenä tapahtumaan mikä järjestetään Oulun seudulla 24-25.8.

Lähtö tapahtuu aikaisin keskiviikkona 24. pv kohti Oulua. Alustavan suunnitelman mukaan matkalla pysähdymme Pikkarainen MTY:ssä, Maaningan tilalla ja mikäli aikataulu sallii myös Koivula MT:ssä. Tarkemmat tiedot tilakohteista löydät alla olevan linkin takaa Faban nettisivuilta.

Majoittuminen Ouluun Sokos Hotel Edeniin kahden hengen huoneisiin keskiviikkona klo 17.00.
Illalla on mahdollisuus osallistua Faban iltakemuihin Peuhun kartanoon.

Torstaina 25.8. vierailemme vielä Lampergin tilalla klo 10-14, jonka jälkeen lähdemme ajamaan kotiin.

Majoituksen hinta 72,50e (2 hh). Kuljetuksen hinta muodostuu lähtijöiden mukaan. Karjakerho tukee osallistujien matkakuluissa. Lähdemme matkaan joko pikkubussilla tai mikäli lähtijöitä ei ole kovin montaa, liikumme henkilöautoilla. 

Sitovat ilmoittautumiset 15.7. mennessä Pirjo Solla-Piispaselle: pirjosollapiispanen (at) gmail.com.
Lisätiedot ja kysymykset Pirjolle tai Sannalle: kuusikkopirtti (at) gmail.com. Mukaan mahtuu 20 nopeinta ilmoittautujaa.

http://www.faba.fi/fi/lypsikitlivena

Kesän alku on vuoden paras hetki

Meidän tilalla Koskelassa on se jo koettu jokin aika sitten. Varmasti monella muullakin tilalla tätä ilon päivää on jo vietetty. Kesän alun paras tunne on minusta se, kun navetta on tyhjä ja jokainen sorkka on ulkoistettu.

Riemu on kantturoilla suunnaton pihatosta ja talviulkoilusta huolimatta. On se heinä vaan siellä laitumella parempaa ja vapaus rajaton. Tai ainakin lähes rajaton. Joinakin vuosina ne rajat pysyvät paremmin mielissä ja toisina taas… Noh niitä aitoja vähän korjaillaan ja villiintyneitä äpyleitä metsästetään naapurin kasvimaalta. Sitäkään en voi ymmärtää miksi se on sinne aina mentävä, kun omakin kasvimaa tuossa olisi! Eräänkin puutarhatontun olen korvannut, sontaläjän siivonnut ja asfalttipihaa pessyt. Eikä emännyyttä ole takana vielä kuin parisen vuotta. Eikä se aidan tekokaan aina niin herkkua ole, alusten trimmaamisesta puhumattakaan. Paarmat pörrää ja itikat inisee, olkapäät palaa ja kädet on täynnä lasikuitutikkuja.

Mutta tiedättekö, kaikesta tästä huolimatta minä nautin ja kovaa! Jos Jukola on suunnistajan joulu, niin laitumelle lasku on todellakin karjanomistajan vuoden onnellisin päivä! Alla kuvia meidän tilalta.

-Kukka-Maaria Kärki

Kuvat: Kukka-Maaria Kärki